Järvenpääläislähtöinen Milla Inkilä kirjoittaa, että Siskot ja Simot luo toivoa nykyiseen maailmantilanteeseen vahvistamalla ihmisten välistä yhteyttä.
“Nykymaailmassa, jossa koronapandemia ja ilmastokriisi ovat todellisuutta, jokaisella on tarvetta toivolle. Toivo on tutkija Jari Kylmän (2021) mukaan yhteyttä johonkin. Yhteyden voi luoda esimerkiksi luontoon, toiseen ihmiseen tai eläimeen. Sen sijaan yksin, omien ajatustensa kanssa, toivoa on hyvin vaikea rakentaa.”
Näin kirjoittaa Uudessa-Seelannissa asuva, järvenpääläislähtöinen Milla Inkilä opinnäytetyössään, joka käsittelee Siskojen ja Simojen toimintaa aidosti kestävän kehityksen näkökulmasta. Hän kirjoitti opinnäytetyön kurssilla Leading Beyond Sustainability. Inkilä oli vuonna 2013 perustetun Siskot ja Simot ry:n perustajajäsen ja yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsen.
Inkilä kertoo seuranneensa ihastuneena Siskojen ja Simojen toimintaa maailman toiselta puolelta käsin. Kahdeksan vuoden aikana Siskoista ja Simoista on tullut hänen mukaansa kukoistava luovan välittämisen yhteisö, joka muistuttaa, että “kaikki” tarkoittaa ihan jokaista ihmistä, riippumatta iästä.
Sosiaalisesti kestävä kehitys on Siskojen ja Simojen tekemisen ydintä. Inkilä huomioi artikkelissaan, että myös yhteydellä luontoon ja ympäristöön on arvaamattoman arvokas rooli Siskojen ja Simojen toiminnassa. Moni välittämisen keikka ja kohtaaminen tapahtuu luonnon äärellä. Yhteisö arvostaa luontoa, kierrättää ja kerää kaikki keikkojen aikana syntyneet roskat. Verkkosivuilla kannustetaan ympäristöystävällisyyteen tarjoamalla aineettomia välittämisen lahjoja.
Inkilä kirjoittaa, miten eri sukupolvien yhdistäminen saattaa auttaa ihmisiä muistamaan, miten elimme kestävämmin, yhdessä ja luonnon lähellä, vain muutama vuosikymmen sitten.
“Siskot ja Simot vaikuttaa arvostavan yhteyttä kulutuksen sijaan. Se on asenne, mitä kannattaa juhlistaa, kehittää ja levittää kaikkialle! Kenties se, että Siskot ja Simot tarjoaa välittämistä ja empatiaa kokonaisvaltaisemmin, voi luoda toivoa tämän maapallon tulevaisuudelle?”
Opinnäytetyön voi lukea kokonaisuudessaan täältä.